lauantai 18. kesäkuuta 2011

Kuala Lumpur

la 11.6.2011        Kuala Lumpur, päivä 15.

Aamu alkoi loman surkeimman aamiaisen merkeissä, siis ihan oikeasti. Tämä neljän tähden hieno hotelli teki meille jääkaappiin "aamiaiset", joka koostui pienestä hedelmäkupista ja paahtoleivästä. Okei, oli siinä appelsiinimehutölkki, voi ja marmeladikin. Mutta oikeasti haloo! Koneessa on vain leipätarjoilu joten aika nälissään oltiin ekat 7 tuntia. Ja mä sairaana taas, tai vieläkin. Olo oli jo pitkään parantumassa, mutta sitten huononi ja alkoi särkeä otsa- ja poskionteloita ja nenä meni pahemmin tukkoon. Yhdeksäs flunssapäivä, ja kun en haluais minnekään poskiontelopunktioon mennä täällä niin hain apteekista antibiootit. Ehkä sitä kohta paranee.

Hotelli meillä on Chinatownissa. Kiertelimme ensin hetken KL sentralin ostaria ja kävimme syömässä kalliit pikkuburritot. Kurssit meni päässä sekaisin, olin väsynyt ja sairas, Tuomas muuten vain pihalla. Joten laskimme tuplahinnat vahingossa eväille. Onneksi kurssi parani, kun opimme laskemaan ja tajusimme ruoan olevan todella halpaa. Sitten vain metrolla kotipysäkille ja kalliiseen taksiin (ei jaksanut tingata) joka vei hotellille. Olo oli niin heikko ettei kävely innostanut. Lähdimme kuitenkin heti Petaling streetiä kiertämään ja bongasimme taas superhalvan ruokapaikan. Kauhallinen ruokaa maksoi 24 senttiä ja vaihtoehtoja oli kymmeniä. Joku paikallisen naisen koju tienlaidan ruokapaikassa. Riisi, kolme eri kasvista ja 3 eri lihaa kustansi siis pari euroa - ja tuli masu täyteen! Ruoka on mausteisempaa kuin balilla ja terveellisempää kuin kiinassa, täällä vois asua pidempäänkin jos oppii kestämään kaupustelukojuja. Kaupoista tarttui taas mukaan kaikkea eksoottista - hedelmiä, hyytelöitä ja jätskiä. Myös jotain leivosta ym. maisteltiin nälissämme. Näköjään kun on rajoitettu budjetti ja tavaratila, niin ostoshimot kuitataan erikoisilla ruokaostoksilla, kun kuitenkin pitää syödä joka päivä!

Illalla vielä hotellilla mutka, suunnittelua seuraavaa päivää varten ja lisää lähialueisiin tutustumista. Kivalta näyttää, ainakin Chinatown!






su 12.6.2011        Kuala Lumpur, päivä 16.

Kylläpä aika rientää ja pää sekoittuu, pitää nimittäin joka kertaa tarkistaa edellisestä tekstistä, että mikä viikonpäivä ja monesko päivä on. Ja aina se yllättää, kuudestoista jo!

Tänään päätimme testata kehuttua Hop on Hop Offia, jossa kaupunkibussi kulkee määrättyä reittiä turistikohteita ja opastus kuuluu samalla bussin sisällä. 22 stoppia ja kymmeniä kohteita pysäkkien lähellä, joissain 5-10min kuvaustauko ja milloin vain voi jäädä kyydistä ja nousta seuraavaan, joka tulee puolen tunnin sisällä. Hieno idea ja hintaa alle kymppi!

Eka kohde oli Museum of islamic art, joka oli eka (ja ehkä vika?) museo ja kieltämättä kiinnostava. Museo esitti eri välineitä, taidetta, kirjoja ja rakennuksia ympäri maapalloa eri ajanjaksoilta. Seuraavaksi hyppäsimme ulos ruokataulle, petronasin torneilla ja sitten aquariumiin. Monesta paikkaa tuli otettua kuvia ja käytyä ulkona, mutta varsinaiset kohteet oli nuo, ja niihinkin vierähti koko päivä. Illalla evästettiin tunnin välein, kun päviä meni kevyellä ruoalla (ei malttanu stopata syömään!).  Bongattiin salikin, 7€ kerta ja oli Petronasilla, joten sinne huomenna! Mullakin olo helpottanut jo, kevyesti voi vetää reenin...Eikö?








ma 13.6.2011        Kuala Lumpur, päivä 17.


Aamu lähti väsyneesti, kun haluttiin mennä torneille ylös, ei vain alhaalta katsomaan. Lippuja myydään nimittäin vain aamupäivä ja metrolle piti etsiä reitti. Kympiltä oltiin perillä, mutta kas, ei myydä maanantaisin lippuja! Voihan perhana. No, onneksi oli salikamat niin treenille. Mutta kas, ei päässä kun ei ole tarpeeksi hienoja kenkiä! (oikeesti haloo...)... Puoli päivää meni kärtyten ja turhaan ravaten paikasta toiseen, mutta iltaa kohti tsemppasimme ja päätimme ottaa kevyemmin. Kiertelimme China townia rauhassa ja teimme ikkunostoksia; ihalimme kiinalaisia keittokirjoja ja taidetta, maailman suloisimpia koiranpentuja eläinkaupassa ja ihmettelimme mitä kaikkea paikalliset osaa kuivata evääksi. Suolaiset ruoat sokeroidaan (mustekala, oliivi, valkosipuli) makeiksi ja hedelmät käytetään ja suolataan sekä hapotetaan niin, että kielti palaa irti. Söimme muuten maailman omituisimman jälkkärin. Sokeri oli onneksi loppunut, niin saimme sokerittoman version ilman pyytämistä. Herkku pakattiin muovilasiin, ja se sisälsi; mustia hyytelökuutioita, pinkkejä hyytelöpalloja, valkosia hyytelöpalloja, maissia, pähkinöitä, kookoslastuja, virheitä nuudelin näköisiä hyytelöpätkiä, kookosmaitoa, jotain pinkkiä nestettä ja jäämurskaa. Ei ollut kyllä makea, mutta ihan hyvä ja erikoinen. Yllättävän hyvin siis sopi yhteen kaikki maailman ihmeellisimmät aineet.

Kiertelyn ja evästelyn jälkeen kulti osti salille kengät, (jotka muutekin oli hienot!) ja haimme hotellille kasan hedelmiä, hyylöpuikkoja ja lihaa take awaynä. Sitten päästiin jo puoli ysiltä hotellille ja jos huomenna onnistuis sekä treeni että näköalasta nauttiminen!




ti 14.6.2011        Kuala Lumpur, päivä 18.


Viimeinen päivä täällä, neljä päivää meni että hurahti, mutta suurkaupunki saa kyllä riittää ja edessä 8 päivää trooppisen kosteassa Borneossa. Aamusta lähdimme kokeilemaan onnea salin ja Petronasin tornien kanssa. Olimme 9.30 jo perillä ja jonoa oli kymmeniä metrejä! Lippuja myydään rajoitettu määrä ja meidän perään kasaantui vielä väkeä. Puolen tunnin kuluttua pääsimme lipunmyyntialueen sisäpuolelle ja sitten portti laitettiin kiinni, vain n.20 ihmistä jäi meidän taakse, huh. Vielä tunnin jonotus ja lippu kouraan. päästiin vain skybridgen tasalle vain kun muualle ei myyty enää lippuja, hintaa oli 2,2€ ja meidän ryhmä päästetään kolmelta nousemaan. Eli monta tuntia odottelua. Onneksi oli sali vieressä ja uudenkarheat kengät kullalla, joten mentiin treenille. Hyvin jaksoi; kp-penkkiä 19kg käsipainoilla kympit, kulmasoutua käsipainoilla 15x28kg ja askelkyykkyä 15x43kg. Hienoa! Enkä ole edes niistänyt koko päivänä! 1h 45min treeniä ja sitten syömään. Ravintolat oli kalliita, joten kaupasta valmisevästä ja kaupan eväspöydälle syömään; sushia, kanankoipi ja hedelmäsalaattia, hintaa n.4€. Ostin myös testiin erilaisia jauhosnackseja irtishyllystä, huonoja olivat joten ei onneksi tullu ostettua isoa pussia summassa. Löysin myös ikiherkkujani Jelly Bellyjä rasian, säästän ne Kota Kinabalulle.

Skybridgeltä oli komeat maisemat, mutta korkeutta ei ollut mulle tarpeeksi. Hissi meni niin nopeaa ylös että korvat paukkuivat taas. Ei ne kyllä vieläkään ole kokonaan auennut siitä tuskaisesta Hong Kongin lennosta. Ehkä kohta... Maisemaihailun jälkeen ajoimme Little Indiaan kiertelemään ja Intialaisille noutoruoalle. Currya ei oltu säästelty ruokia tehdessä. Maukasta oli, mutta Kiinalainen parempaa ja edullisempaa eli sitä sitten illalla taas. Löysimme myös ekan viinakaupan ja ostimme pienen punkkupullon ja litsiviinaa, viini oli 2€ 2,5dl ja vodka 1,5€ 1,7dl. Sitten pitikin lähteä hotellille pakkaamaan. Tunnelma täällä on viihtyisä, ihmiset todella avuliaita, mutta taksikuskit hirveitä kiskureita. Mittareja ei käytetä ja hinnat heitetään hatusta eikä tinkimisestä välitetä, joten metro on hyvä (kylläkin melko vaikea jos vaihtaa joutuu) kulkuväline. Kelit on olleet tuskaiset, satanut joka päivä vähän ja ilmankosteus ihan kauhea ja lämpöä yli 30 astetta. Mutta mitäs pienestä hiestä. Rahaa on palanut, kun kaikkea kuivanaposteltavaa, paikallisia leivoksia ja herkkuja on tullut osteltua kauhean paljon. Itse ruoka on kyllä edullista ja juuri Chinatownissa on hirveän halvat katuruokalat. Vaatetta ei olla osteltu kuin pakolliset salikengät. Finski ei muuten korvaakaan kuin kuitteja vastaan, vaikka alunperin muuta tietoa oli, joten jääpä omaan piikkiin monet kamppeet, kun ei niistä katukauppiaiden liikkeistä kuitteja saa. Perhana. Noh, onneksi on tullut käytettyä muutekin niitä vaatteita. Nyt viimeiset kierrokset kylillä ja sitten unten maille, puoli seiskalta on herätys taas. Kuala Lumpur kiittää, tervetuloa tännekin!



Tuomaksen fiilikset lomasta:
Kuala Lumpurin ilmasto oli jopa indonesian jälkeen aika paukku: Ilman kosteus oli jotain uskomatonta. Vaikka aurinkoa ei näkyisikään, hiki tuli pihalla n.3 minuutissa.
Asuttiin China Townissa, hauska paikka kyllä, heti tuli Peking mieleen kaikkine hyvine puolineen.
Tosin kaupustelijoita ja marketteja oli ehkä aavistuksen liikaa, illalla teki tiukkaa päästä hotellille kaikkien kojujen ja myyjien läpi.
Nähtävää kaupungissa on kyllä paljon, 4 päivän aikana ei ehtinyt kun vähän pintaa raapaista. Petronas towers, china town& little india, aquarium, museum of islamic art näin aluksi. Hienoja paikkoja kaikki ja suosittelen tuonne kiina-ja intia kaupunginosiin tutustumaan, vähän niinku ois eri maissa välillä ja voi maistella eri tyylisiä ruokia.

Korkanpaikankammoisena oli pieniä ennakkoluuloja petronasin torniin menemiseen, vaikka turistit pääsee"vain" 41 kerrokseen.Korkealla se oli, näkymät oli hienot ja tajuakaan en menettänyt vaikka aluksi siitä olin varma.

Kaupungin metrosysteemi oli sekava ja typerä, vaikka sillä kätevä ja halpa onkin liikkua niin joka kerta metrolippua jonottaessa tuli mieleen Pekingin helppo ja selkeä metrosysteemi. Ottakaa kiinan pojista mallia KL!
Paikalliset ihmiset olivat jälleen kerran ystävällisiä ja auttavaisia. Lisäksi mieleeni jäi erityisesti rahanvaihtopisteen sekä kultakaupan iäkkäät miesvartiat jotka iloisesti hymyillen tervehtivät liikkeeseen menteässä samalla nojaten haulikoihin. Karkoittaa aika tehokkaasti varmaan mahdolliset pikkurosvot.

Jatketaan saman maan kiertämistä, luvassa Borneo, 4 päivä Kota Kinabalulla ja 4 Sandakanissa. Adios!

1 kommentti:

  1. Mahtavia nää teidän päivitykset. Mua alkoi hymyilyttämään kun aloin valmiiksi etsimään tekstistä missä kohtaa mainitaan hyytelö ensimmäistä kertaa :D

    , Nadja

    VastaaPoista