torstai 9. kesäkuuta 2011

Bali

Su 5.6.2011        Bali, päivä 9.
Yöllä heräsin hirveään hikoiluun. Korvat oli vieläkin lukossa, mutta vähän paremmin kuuli jo omankin äänen. Levottoman yön jälkeen olo oli parempi ja uskalsin laittaa jopa piilarit silmiin. Koneeseen noustiin ja neljän ja puolen tunnin lentomatka meni hurauksessa, kun sai pelailla pelejä, kuunnella musiikkia ja katsoa uutuusleffoja omalta näytöltä. Hirveän laaja valikoima kaikkea tekemistä ja hyvät ruoat. Joka ruoalla otetaan lasi viiniä, ilmaista kun on ja viinin ystäviä ollaan. Reissussa ei sitten raski yleensä ;)

Balille kun päästiin, oli väsy, sairas olo ja halutti suihkuun. Sovittiin että levätään hetki hotellilla ennen lähtöä, mutta lopulta lähdimme samantien liikenteeseen kun ei malttanut jäädä istumaan. Kierreltiin ja ihailtiin taas halpoja hintoja. Hotellin ravintolassa parin euron päivälliset ja kaupunkikiertelyä hetki (tai kylä...). Ruoka on halpaa, 1,5-6€ melkein mikä vain normiruoka, parilla eurolla saa paikallista evästä jo. Tai paikallista ja paikallista, mautonta! Balilaiseen tyyliin mutta turistien makuun. Mutta ei näiden turistien, kun kerkesi vahvan ruoan makuun tottumaan. Hedelmät on herkkuja onneksi ja lautasellisen niitä saa alle eurolla mistä vain. Illalla hotellille nukkumaan ja innossa odottamaan loman ekaa rantapäivää!






ma 6.6.2011        Bali, päivä 10.
Aamulla paistoi aurinko ja aamupalan jälkeen suuntasimme aurinkorasvalla voideltuna ekalle löhöpäivälle rannalle. Tuolit sai reilulla kolmella eurolla päiväksi, joten otimme ne, kun ei pariin päivään tulla rannalle. Ranta oli upea, hiljaista ja kaunista. Isoja aaltoja, tasainen ja pitkä vaalea hiekkaranta sekä laskuvesi. Merivesikin oli lämmintä ja käväsin siinä kastautumassa, uida ei kehdannut kuin oli niin kova aallokko. Reilu pari tuntia meni hurahtaen ja lähdimme lounaalle. Paluumatkalla eksyimme (oikeasti...) ja kävelimme ihan vääriin suuntiin harhaillen yli tunnin. Apua kysellen joka risteyksessä saimme uuden suunnan ja taas mentiin. Käveltiin jotenkin harhaan ajatuksissa kun lähdimme etsimään hotellia ja mentiin poispäin rannasta pitkälti. Takasin löydettiin kuiten, poimittiin vähän simpukankuoria, ihailtiin maisemia ja otettiin iltapäiväaurinkoa tunti vielä.

Hotellilla kävimme siistiytymässä ja juomassa kahvit, sitten päivälliselle ja hierontaan. Alkupalaksi pieni tonnikalasalaatti (erittäin yksinkertainen sellainen), pääruoaksi riisiä ja jauhotettu naudanpihvi. Ruoan piti olla Brazilialaista, mutta ei kyllä maistunut siltä. Tuunasin maustekastikkeilla siitä ihan hyvän makuisen kuitenkin. Jotain lihaa halutti vain, kun paikallisissa eväissä sitä on vähänlaisesti. Ruoan jälkeen otin puolen tunnin jalkahieronnan, kultani selkähieronnan ja kun laskee koko illan saldoksi alle 6€/hlö niin uskon että huomenna tulee samanlainen setti! Vielä altaalle istumaan, hedelmiä herkuttelemaan ja kirjoittamaan tätä tekstiä. Hani kävi jääkylmässä uima-altaassa rohkeasti, mä pysyttelin aurinkotuolilla.




Ti 7.6.2011     Bali, päivä 11.

Tänään lähdimme kiertelemään saarta oman kuskin avulla. Ensimmäinen kohde oli Eleffanttitemppeli. Itse temppeli oli aika tylsä, mutta ympärillä oleva viidakkopolku oli upea ja sademetsän keskellä kävely rentoutti mieltä. Temppelin jälkeen lähdimme riisifarmia katsomaan, mutta retki jäi lyhyeksi, kun pakenin paikalta yli-innokkaita kauppiaita. Yksi saronki myyjä seurasi minua autolle asti, tinkasi yksinään hintaa alaspäin ja heitti jopa sarongin harteilleni eikä ottanut takaisin vain luetteli hintaa...

Sitten oli vuorossa lounas Ubudissa. Pieni keitto, riisi ja liha-annos kustansivat reilut 4 euroa. Kalleinta tähän mennessä, mutta liha oli hyvää vartaalla paistettua possua ja mukana oli kasvista, rapea nahanpala ja makkaranpätkä. Herkullisin ruoka täällä, kun kerta oli maustettu kunnolla. Ruoan jälkeen menimme ihailemaan apinoita monkey forestiin. Kylläkin upean upea sademetsä oli se mikä kiinnosti eniten, yksi apina jopa meinasi käydä mun päälle vaikken kävellyt läheltäkään. Oli niitä karvapalloja silti kiva kuvata. Illan päätteeksi menimme merenrantaan ihailemaan auringonlaskua ja temppeliä merenrannalla.

Hotellilla kävimme vain kääntymässä, sillä yksi ruoka ja pari jätskiä + maissi eivät riittäneet mihinkään ja menimme syömään. Surkea Intialainen räpellys vaati lähikaupasta leipää, säilykelihaa ja jäätelöä jälkkäriksi että nälkä lähti. Tästä tuli selvästi kallein ruoka tähän mennessä. Ruoan jälkeen otimme perinteisen Balilaisen hieronnan, hintaa tunnille tuli 4,3€. Ja olihan kyllä hyvä hieronta! Sitten vielä reissun miljoonas hedelmäsalaattilautanen hotellin ravintolassa ja huomista odottamaan. Luvassa on hotellinvaihto ja maisemat pitäs vaihtua siinä samassa rauhallisempaan. Edessä päivä altaalla, päivä rannalla ja päivä risteilyllä, eli rentoutusta ennen suurkaupungin hälinään lähtöä!






Ke 8.6.2011        Bali, päivä 12.
Tänään oli sitten hotellinvaihto heti aamupalan jälkeen. Puoli tuntia taksissa, 5,5€ köyhempänä saavuttiin uuteen hotelliin Sanuriin. Hotelli on upea ja parvekkeelta näkymät altaalle. Piha on puutarhaan rakennettu, joten kasvistoa on hyvin. Saimme heti huoneen ja olimme altaalla puoli kahdeltatoista. Rentoa oleskelua ja kirjan lukemista sekä vähän uimista ja altaassa lillumista, siinä se! Kolmen jälkeen lähdimme käymään lounaalla, paras Balilainen annos ja hintaa n.5,5€. Melko kallis, mutta alkuun pieni salaatti, sitten neljää erilaista lihaa ja kasvishöystöjä sekä riisi (myös jättijättirapu :P). Loppuun vielä herkullinen riisi-kookosvanukas. Ihan herkkua kaikki!

Hetken mielijohteesta lähdimme sitten salille auringon painuttua hotellin taa. Flunssa oli jo parantunut sen verran että uskallettiin mennä. Pari kilsaa kävelyä ja saavuimme moderniin ja tyylikkääseen kuntoklubiin (Taas) ja sisäänpääsy oli 8,4€. Kallis, ottaen huomioon Indonesian muun hintatason. Mutta siinä sai reilun tunnin treenin vedettyä hyvin, sitten alkoi heikottaa ja loppu puolitunti meni enimmäkseen istuessa. Paluumatkalla kävimme jätskillä pikaenergiat ja sitten johonkin paikalliseen ravintolaan/kojuun valkkaamaan pleksin takana olevista eväistä päivällistä. Riisi, kolme kasvislisuketta ja kolmea eri lihaa (n.200g yhteensä) ja hintaa 1,5€. Tänne uudestaan! Lisäksi oli niin hyvää taas ja paikallisten äiskien tekemää, joten maustetta ja kokemusta oli selvästi :) Kutan ruoat on kyllä hirveän mauttomia ja pahoja näihin verrattuna. Hotellissa rentoa oleskelua ja pussillinen hyytelökuppeja jälkkäriksi. Tämä aasia on mun paikka, hyytelöjä joka maassa!




To 9.6.2011     Bali, päivä 13.
Päivä biitsillä alkaa! Aamupalalla oli liikaa länkkäreiden evästä, ei lihaa missään (koko kaupungissa ilmeisesti..) nimeksikään, mutta onneksi hedelmät, rapea pekoni ja erilaiset munakkaat auttavat asiaa. Kahviakin sai monta kuppia, ja vielä hyvää sellaista. Kiinassa ei tullu viikkoon juotua yhtään kun ei vain saanu mitään siedettävän makuista kuin lounaan hinnalla, eli ei kiitos.

Ranta oli hiljainen ja nätti, mutta lehtien roskia oli aika reilusti vedenrajassa. Onneksi siellä oli myös simpukoita ja pikkurapuja, jotka viihdyttivät kävelijää. Luin kirjaa puolet päivästä ja toinen puoli käveltiin ja uitiin maailman lämpimimmässä merivedessä. Tai oltiin, ei sitä voi uimiseksi sanoa :) Rannalla oli myös halvat eväät, 2 kananuudelia paistetulla munalla, 2 kokista, 2 kahvia, hedelmäsalaatti ja ananaspannari kustansivat jotain 6,5€. Otin taas paljon kuvia; ravuista, simpukoista, merestä, rannasta, veneistä ja toisistamme. Akkuja on ladattu hyvin ja huomenna lisää lataamista, kun lähdemme risteilemään Lembongan islandille.

Illaksi haimme jo hyytelöherkkuja, paikallista take away- ruokaa, minibanaaneja ja lihaleipiä ja menemme biitsille yö/iltapiknikille. Emme aurongonlaskuun, vaan ihan myöhään iltapalaksi, kun muita ei enää ole näkökentässä! Ja koska otin netin nyt (maksullinen..) niin kirjoitan alustavasti huomisestakin, seuraava päivitys sitten Kuala Lumpurista!



pe 10.6.2011        Bali, päivä 14.
Aamulla meitää tulee kyyti hakemaan hotellilta satamaan. Risteilemme jahdilla pari tuntia saarelle ja upealle coconut resortille. Tarjonnassa on banana boat- ajelua, snorkalausta upeissa vesissä ja lasiveneellä ajelua. Myös kalastaa saa halutessaan. Aamulla kahvitarjoilu ja iltapäivällä bbq- buffet. Alkoholittomat juomat on ilmaisia, mutta kuulin luotettavasta lähteestä että viinikin olisi edullista, jos sitä siellä on tarjolla silloin :P Myös kajaakilla saa ajella ja ennen kaikkea rentoutua ja katsella upeita maisemia! Jaksaa taas muutaman päivän suurkaupungin hälinässä. Paluumatkalla saamme iltapäiväteet ja tuoreita hedelmiä. Illalla menemme varmaan sitten viimeiselle herkkuillalliselle, sillä la-aamuna on aikainen lento Kuala Lumpuriin.

Sanur on rauhallisempi ja osittain kalliimpi paikka, vähän syrjemmässä on kyllä edullista. Ruoat täällä on parempia, ranta hiljaisempi, mutta ei niin nätti (ei ehkä koko sanur beach, joku osa siitä ilmeisesti). kaupustelijoita on vähemmän. Hotelli on parempi, mutta kalliimpi, onneksi ei haittaa enää tässä vaiheessa. En osaa sanoa minne menisin jos tulisin uudelleen, olis kiva nähdä itse sanurin kaupunkikin, mutta ehkä tämä riittää tällä kertaa. Liikaa tulee muuten yhteen putkeen uutta :)


EDIT:
No niin, kerrotaan sitten miten kävi reissussa! Risteily oli upea <3 Otimme aurinkoa veneen kannella menomatkan saarelle, mutta jäimme rannikon läheisyyteen parkkiin harrastamaan vesiaktiviteetteja. Ensin snorklattiin, sitten pelottava banana boat ride ja lopuksi meloimme rantaan kahdestaan pieneen ja suojaiseen rantaan hetkeksi. Sitten tarjoiltiin ylihyvä buffet, jossa oli kasviksia, hedelmiä erilaisia grillattuja lihoja ja rapuja ym. paras buffet tähän asti! Sitten kävimme oppaan kanssa kierroksen kylässä ja meille kerrottiin merilevän valmistuksesta ja jotain perustietoa paikallisista. Jännittävintä oli kuitenkin kukkotappelu, joka meille näytettiin yhden käsityöläisliikkeen edessä. Kierroksen jälkeen nautimme coconut beach resortin allasalueella hetken ennen paluuta veneelle. Paluumatka sujuikin uneliaissa tunnelmissa, ei mulla, mutta suurin osa väestä nukkui. Rentoutuminen väsyttää ilmeisesti :)

Illalla menimme syömään samaan herkkuravintolaan kuin edellisenä kertana ja otimme vielä samat ruoat. Ei haluttanu pettyä viimeisenä iltana, joten turvallinen ja varmasti hyvä valinta. Monipuolinen päivällinen kruunautui riisivanukkaalla ja myöhemmin vielä kaupan jätskillä. Saimme myös tehtyä vihdoin ESTAt jenkkeihin ja tsekkasimme huomista varten kentän, lennon ja varasimme kyydin kentälle. Aamulla olisikin aikainen herätys... Hei Hei BALI!

Tuomaksen kommentit Balilta:
Heti aluksi pakko sanoa että todennäkösesti tännekin tullaan uudestaaan.  Hyvänä vinkkinä kaikille: yhdistäkää kaupunki ja rantaloma kätevästi Pekingin ja Balin avulla! =)

Oltiin Kutalla 3 päivää ja 3 päivää Sanurilla. Ihmiset vielä ystävällisempiä kun kiinassa joka on kohtuu ystävällistä.Halpaa oli myös: Viikon ruuat,juomat,rantatuolivuokrat, taksit, salimaksut ja pari hierontaa, n.85e kaikki.Syötiin paikallisten mammojen herkkuja sekä hienomissa ravintoloissa. Ruoka oli hyvää, ei niin suolaista kun kiinassa. Paljon vedettiin hedelmiä ja erilaisia lihoja.

Kutan ranta oli aika makia, surffareiden makuun enemmän kun tämmösen rantavedessä lätkyttävän mieleen johtuen suht kovista aalloista.Mutta valkosta hiekkaa ja pitkälle ja lämmintä ja muutenki mahtavaa! Sanurissa taas ei surffareita näkyny,paljon rauhallisempi ranta eikä aaltoja.

Otettiin päiväksi tilataksi joka ajelutti meitä nähtävyyksissä, ite valittiin mitä halutiin nähdä ja kuski suositteli parhaimpia kohteita. Uskomattomia sademetäspätkiä talsittiin,käytiin temppeleissä ja apinametsä. Apinamatsä oli kyllä minun makuun, pikkuapinat ja isommat jotka Sannalle välillä esitteli purukalustoaan herätti ristiriitaisia tunteita. Ja ohjesissa sanottiin että jos apina hyökkää päälle poistu alueelta rauhallisesti. Yeah right. Päivä huipentui merenpäälle rakennettuun temppelialueeseen jossa katsottiin kun aurinko laski intian meren taakse. Oivallinen paikka ja hetki lähestyä tyttöystävää!

Balin kohokohta olikin viimeisenä päivänä jolloin mentiin päiväksi Lembongan saarelle risteillen ökyveneellä. =) (Sannan minulle ostama synttärilahja)
Otettiin aurinkoa n.tunnin mittainen menomatka saarelle. Lähempänä saarta näky oli suoraan lomaesitteestä: PItkä valkea hiekkaranta, palmuja ja trooppista metsää, kirkas, turkoosi meri ja delfiinit hyppelivät meressä toivottaen meidät tervetulleeksi saarelle. Ei paha.
Ankkurit veteen ja aluksi snorklaamaan, kauan meni ennen kuin tajusin että älä hyvä mies hengitä nenän kautta siellä pinnan alla jos et halua paria desiä vettä maskin sisään.
Sitten kuolemaa halveksuvaan bananaboat ajelulle, joka oli kyllä hauska, sekä lopuksi kanootilla merelle, sujui yllättävän hyvin muuten.
Sitten olikin ruuan vuoro,ylitti odotukset todellakin, paljon oli lihansyöjälle herkkuja.

Sen jälkeen mentiin saarelle pieneen opastettuun kiertelyyn, tsekattiin kylää ja saarta pintapuolisesti. Nähtiin myös kukkotappelua,paikalliset isännät halus esitellä kumman lemmikki on kovempi!
Lopuksi otettiin aurinko ja uitiin coconut beach resortin altaalla ja ihasteltiin maisemia.

Aivan huippu viikko!!

Ps. Jos olet tehnyt edes etunojapunnerruksi joskus, tulet kuulemaan siitä paikallisten suusta, n.20 kertaa päivässä. Sopii siis samalle kohderyhmälle kun pekingin loppukirjoituksessa.






3 kommenttia:

  1. Kiitos näistä matkakertomuksista, tosi kiva lukea! :)

    Ihanaa matkan jatkoa teille!

    Paula

    VastaaPoista
  2. Hei, kiva oli taas lukea matkakertomustanne ja mukava kuulla, että olet toipunut flunssasta ja pystyt nauttimaan täysillä. Katsastakaahan Kuala Lumpur hyvin ja kertokaa meille parhaat paikat, siellä olisi tarkoitus käydä ensi tammikuussa..
    Lämpötiloissa emme ole täällä Lapissakaan jääneet teistä jälkeen - kuluneella viikolla mittarin lukemat ovat kohonneet kolmenkymmenen tuntumaan joka päivä, mutta viikonloppuna palataan taas normaalilukemiin..
    Mukavaa reissun jatkoa teille toivottelee kotiväki Kempasta - tai siis mamma yksistään, Risto ja pojat ovat Pärnussa :|

    VastaaPoista
  3. päästiinhän sitä taas nettiin, että voi lisää päivittää! Täällä on kuuma kuin mikä vaikkei aurinko paista ja sataakin välissä. Ilmankosteus on niin kauhea, että hiostuu jo ulkoilman ajattelemisesta. Hyvä ettei sielläkään palele!

    VastaaPoista